Hyvää ystävänpäivää!

Tälle päivää heti aamutuimaan kuului suuhygienistillä käynti.Jee nolla reikää.Mummulassa poikkesin kuulumisia kyselemässä ja kertomassa sekä pienille hain kirjakaupasta ystävänpäivän lahjat.Miehelle löytyi kattava akvaarioharrastajan tietokirja muhkealla alennuksella.Ähtärin kirjakauppa on sellainen vanhanajan kirjakauppa täynnä kaikenlaista kivaa ja kattavasti aina hyväntuulisen palvelun kera.
Viime päivinä keskustassa lenkkeillessäni olen tehnyt havainnon,että uusia liikkeitä on tulossa useampaankin tyhjillä oleviin huoneistoihin.Piristävää tällekin tinoolle on siis luvassa.Kun taas uutiset sairaalan lopettamisesta painavat tulevaisuutta.

Meitä muistettiin eilen ihanilla tulppaaneilla;kiitos appivanhempien.Kintauden tuttava perheen pikkutyttö oli askarrellut meille ihanan kortin;) Ihmeesti pienillä asioilla on suuri vaikutus mielen piristykseen.Yhtään sen vähemmällä huomiolla eivät ole meidän eläimetkään olleet.Kaikki karvaiset ovat saaneet rapsutuksia ja haleja Sanonkin,että ne ovat lisäksi minun parhaita työkavereitani.

Tervehdys!

Eilen oli vielä lumiukontekokeli (onkohan tuo yhdyssana ? oikeinkirjoitusvirheistä ei kannata välittää) niin lapset saivat tehtyä kaikkea kivaa lumesta.Nyt lumi on märkää räntää ja maa alkaa loistaa ihan niin kuin keväällä.

Huomasin,että pajunkissojakin löytyy.Saas nähdä tuleeko vielä ihan kunnolla lunta ja pakkasta vai pitkä kevät.Itse ottaisin ihan mielelläni jo vastaan kevään.Olis kivaa tekemistä kaikille pihalla.Itse tunnustaudun multasormeksi ja pyrin kehittämään joka kevät/kesä jotain uutta pihalla.Viime kesänä koppuloin vanhasta pakastearkusta kompostorin.Hyvin on pelannut.Ainut vaan,että siihen ei mahdu kuin puolen vuoden satsi.Seuraava toimenpide olisikin tyhjätä osittain ja jättää vanhaa seosta sen verran,että käyminen alkaa tapahtua helposti.Nyt ei ole vielä sen operaation aika,mutta pari kk kun mennään eteenpäin,niin sitten.

 

 

Pelargoniat ovat muuten hyvin talvehtineet tallin varustehuoneessa ja nostavat päätään valoa päin.Tälle kevättä olen suunnitellut laittavani enemmän kasvimaata sekä uusi perunamaa olisi miehellä ajatuksissa.

 

Rölli-poni sai uuden paalin tarhaansa.Huvittavaa,kun tuttava tuo isolla talon kokoisella valametilla meijän pikku pollellemme heinää.Paali kun kestää kaksi kk sillä.Meillä joskus meni viikossa iso paali plus pikkupaalit päälle..Syöjiä oli silloin enemmän.

 

 

 

Rauhoittavaa helmikuuta kaikille.Muistetaan halata puitakin!

Muistelua hevosystävistämme

Pian on vuosi siitä,kun jouduin luopumaan rakkaasta suomenhevosruuna Niitti-pojasta ,Nipukasta.Se sai elää meillä kaikkiaan 12 vuotta.Nipukka ostettiin silloin perustein 'kiltti,perusosaava,terve ja laiskanpulska' jokapaikan heppa.Nuoruudessa Nipukka oli ollut vahvatahtoinen ori,jota yritettiin ravipuolelle,mutta paremmat vahvuudet hevosella oli ruunana harrasteratsupuolella.Nipukka oli edellisessä kodissaan vetänyt rangat mettistä ja kuskannut vedet kylältä,kun tilan kaivo oli päässyt kuivahtamaan.Alun perin menimme katsomaan ihan toista hevosta sille tallille,mutta se ei ihan ollut sitä mitä silloin hain.Nipukka esiteltiin meille sitten,kun jo melkein olimme lähdössä tyhjin käsin kotimatkalle.Koeratsastettiin sekin ja kaverini sai nostettua sillä laukankin tienpätkällä ja niin olin vakuuttunut,että tämä se on.Myyjä kehui nimenomaan hevosta laiskaksi ja tosi ystävälliseksi.

Meillä Nipukka toimi ensin pelkästään minun ratsuna.Kentällä kulkeminen täytyi opetella,eikä se alussa maittanut Nipukalle ollenkaan.Hiljaa edettiin ja palkittiin pienistäkin edistysaskeleista.Itsellänihän ei ollut siinä vaiheessa juurikaan kokemusta nuoren hevosen ratsutuksesta.Varsinaisesti ratsastuksen edistyneemmät opit sain silloiselta puoliverihevoseltani Penniltä (Emperor).Ulkopuolisia ohjaajia käytin myös meillä antamassa tunteja niin itselleni,kuin muillekkin tallin ratsastajille.Kovalla sisulla ja periksiantamattomuudella Nipukasta kehittyi todella kiva tuntihevonen jo vähän edistyneemmille ratsastajille.Sunnuntait oli pyhitetty maastolenkeille.Loppuaikoina Nipukka toimi moitteettomasti pikkulapsille talutusratsastuksessakin.Luonne oli kuin partiolaisella;aina valmiina!

Yllä olevan kuvan ottanut Oona L.

Suunnittelin,että kun lapset kasvaa niin Nipukasta on meille vuosiksi ratsua.Minulle puskamaastoiluun ja lapsille kentän kiertämiseen.Mutta haaveet romuttuivat 16.2.2013,jolloin ystävämme jouduttiin nukuttamaan pois suolen asennonmuutoksen vuoksi.En ikinä olisi halunnut hevoselleni näin kovia tuskia,minkä tilanne toi.Suurin osa hevosrakkautta meni Nipukan  mukana,joka ei koskaan enää palaa samoihin saappaisiin.

Toinen suomenhevosystävämme Tupla-Curre,joka myytiin meiltä v.2010 Kuortaneelle maastoilukäyttöön on myös kuollut.Huvikseni selailin Hippoksen hevostietojärjestelmää ja silmiini hyppäsi tälläinen ikävä kohta.Tuli tupla-kyyneleet silmiini,kun ajattelin,että siellä ne nyt ovat molemmat ja samana vuonna lähteneet.

Yllä olevan kuvan ottanut Oona L.

Paljon on hyviä muistoja ratsastustallin vuosilta.Hevosia/poneja itselläni on ollut yhteensä 9 kpl.Heistä elää vielä ensimmäiset eli meillä tallissa asuva Rölli-poni

24- v sekä myyty LV-tamma Glory Days 24-v (jossain päin Suomea). 

 

Retkeilyä Innonjärvellä

Aamulla pakkasimme autot retkeilyvarustein ja suunnaksi otimme Pihlajaveden Innonjärven.Suosittu lohipilkki kohde miesväelle.Lupa-asiat oli kalakaveri hoidellut jo ennakkoon,niin saatiin ajaa suoraan paikalle.Jäät sen verran vahvoja viime päivien pakkasten jälkeen,että minäkin lupauduin lähteä lasten kanssa mukaan.Tuli hiihdettyä ja havaittiin ilveksenkin kulkeneen jään yli.

 

Nuotiomakkara maistui ja kahvit päälle.Mikähän siinä onkin,että pihalla kahvikin on olevinaan parempaa.Mies jäi vielä pilkille,kun me lähdimme aikaisemmin kotia kohti.Saalista ei tällä kertaa tullut,mutta hyvä mieli ja ulkoilun nautinto saatiin.

 

Liikettä niveliin!

Pakkasta ihan riittävästi.Auringon tuoma valo ja huurteiset puut pisti lähtemään pienelle lenkille koiran kanssa.Tehtiin lähiympäristön kierros tutkaillen minkä eläimen jälkiä näemme.Ainakin jäniksien ja ilvesten jäljet havaittiin.

 

Koiran tassuja paleli hetkisen päästä jo sen verran,etten raaskinut lenkittää sitä enempää.Otimme suunnan kotiin ja kiiruusti lämpimän takkatulen eteen.

Iltapäivällä lapset pääsivät vielä jäähallille kokeilemaan luistelutaitojaan.Siellä ei ole vielä aikaisemmin käytykään luistelemassa.Puitteet kivat ja ilmaista,mutta olisi toivonut,että yleisöluistelutunti ilman mailoja olisi sellainen ollut.Taisi olla kuitenkin enemmän lätkijöitä porukassa..Taidetaan tehdä taas omaan rantaan pikkuisille harjoittelualue ;)

Köh,köh..

Meillä vaan jatketaan rykimistä oikein keuhkojen täydeltä.Mahdottoman sitkeää yskää.Lapset ovat päässeet hieman vähemmällä,mutta me aikuiset yskitään sitten ihan omassa luokassaan.

Eräs myöhäisilta muuten luulin,että pääsin näkemään suden melko lähi etäisyydeltä.Koirammekin käyttäytyi kovin kummalliselta ensin terassilla ja jatkoi vöyhkäämistään vielä sisällä.Lamppujen kanssa lähdin tarkistelemaan,että mikä mahtoi olla tämä hiippailija.Kirkkaat silmät bongasin hetkeä myöhemmin ja seurailin niitä ihan mielenkiinnolla,että jokos sitä meilläkin päästään näkemään petoeläin ihan kotinurkalla.Hieman epävarmaksi kuitenkin jäi oliko se susi vai kauempaa tullut uroskoira,se joka meillä joskus koiran juoksun aikaan on pyörähtänyt.Nyt sitä vaan ei ole kuukausiin näkynyt.Piti asiaa jo vähän kauhistellakin. Susia kun Ähtärissä on paljon muuallakin,kuin eläinpuistossa.

Mutta tänään asia sai vahvistusta siihen suuntaan,että koira se on ollut.Tämä kyseinen koiranarttumme hurmuriuros-tuttavuus pistäytyi pihaamme toviksi ja tiesin mistä on kyse.Rakkautta on siis ollut ilmassa;)

Kuvassa meidän koirat Ronja (kuollut v.2012) ja Nippe.Näitä meidän pylleröitä käytettiin joku kesä sitten monta kertaa ultrassa mahdollisten pentujen takia.Välillä pentuja oli tulossa sitten taas ei ja taas oli ja ei..Ihan mahdotonta härdelliä oli se aika,kun pentujen tuloon valmistauduttiin,joita sitten vaan ei tullutkaan.Muistaakseni pari pentua oli jo varattukin..Kyseessä oli siis juuri tämä  hurmuri-uros,joka sai 'odotuksen' aikaan.Sattuu ja tapahtuu.

Hyvää uutta vuotta 2014!

Vuosi vaihtui kotosalla ollen.Aamulla tuli hyviä uutisia isännän lääkärikäynniltä.Jalan kuntoutus voidaan aloittaa ja tilanne näyttää hyvältä.Aika fysikaaliselle on tilattu ja saavat kartoittaa kuntoutusohjelman ja mitä tukia jatkossa käytetään.

Meillä on flunssaa podettu viimeisten viikkojen ajan,eikä loppua meinaa tulla.Yskä on ollut ihan mahdoton lähinnä aikuisilla.Lapset niiskuttavat neniään.Kun ei niitä kunnon pakkasia ole tullut on pöpöillä hyvät olosuhteet elellä.Lämpötila ulkona on sellaista +2 molemmin puolin.Muistelin menneeltä vuodelta yhtä vuodenvaihtumista,kun pakkanen paukkui -36 asteessa.

Aamupäivällä lähdin lasten ja koiran kanssa metsäretkelle happea haukkaamaan monen sisällä olo päivän jälkeen.Mitä nyt itse ulkona tulee oltua sen ajan,kun hoitelee tallin,käväsee puita hakemassa ja asioinnit autolla.Mutta,että ihan konkreettisesti ulkoilemaan ei ole tullut lähdettyä joko kiireiltä tai flunssan vuoksi.

Mukava oli kulkea metsässä,kun maasto oli sellaista sopivan rapsakkaa.Kohokohta kaikille oli tietenkin eväiden syönti.Bon appetit!

Retkeltä tultuamme hoideltiin Rölli ajoissa talliin rakettipaukkeen lähestyessä.Rölli ottaa kyllä ihan rauhallisesti rätinät ja paukkeen,Muistelen niitä toimenpiteitä,joita joskus joutui tekemään,kun tallissa oli herkkäkorvaisia heppoja.Lasit tummennettiin pahveilla,mattoja laitettiin oviaukkojen suulle,valot ja radio oli pidettävä yön yli.Nekään toimenpiteet eivät täysin kaikkia auttaneet.Jotkut kiersi karsinassa ja olivat ihan hiestä märkiä.Talli oli kuin sauna täynnä höyryä.Seuraavana aamuna oli höyryjä vielä päässä jäljellä,kun tarhaan niitä vei.On se monelle eläimelle rankkaa aikaa.

Illalla mekin ammuttiin omat rakettimme.Kuva ei häävi ole tapahtumasta..