keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Päivitystä

Minne tämä syyskuu on oikein hujahtanut? Täytyy mainita muutamia tilan töitä,joita ollaan saatu päätökseen tai päivitetty ajan henkeen.
Onkohan kellään samanlainen fiilis,kun alkaa perunannosto,niin sopivaa kuokkaa käteen ei sitten millään tahdo saada heti istumaan.Itselläni on joka kerta tuo tunne.Kyllä se siitä sitten lähtee luonnistumaan ja perunaa kopanpohjalle alkaa kertymään.Varhaisperunaa ollaan syöty koko kesä omasta maasta ja sitä on vieläkin.Talviperunaa on kahtakin lajia.Veikeä rosamunda on nyt kellarissa.Kuvassa näkyy sievä nippu hyvin pieneksi jäänyttä porkkanasatoa.Ensi keväänä en laita ollenkaan porkkanaa.Liikaa tylsää työtä muutaman vaivaisen takia..
Rölli-poni tykkää olla pihatarhassa (ent.rats.kenttä).Hauska seurata,kun vanhaherra spurttaa yht'äkkiä pierupukkilaukalle!Ponin väritys on sitten niin syksyiseen väritykseen sointuva;ihana:)



Talli on saanut sisäpuolelta valkaisun kalkkimaalilla .Mukavasti teki raikkaaan ja valoisan ilmeen.



Kanalassa on tullut luonnollista poistumaa syksyn mittaan.Usko-kukkomme kuoli pari vk sitten sydänkohtaukseen ja Linnea-kana sitä aikaisemmin jouduttiin lopettamaan sairauden takia.Nyt Kolme pikkukukkoa;Veijari,Velmu ja Vekkuli opettelee kiekumista.Ovat niitä tämän kesän tipusia.Vanhemmat kanarouvat Lila,Helmi ja Ruusa voivat myös mainiosti.
 
 
Täytyy ensi kuulla olla vähän ahkerampi päivitysten suhteen.Jossain ihmeen kiven alla on ollut tämä meikäläisen kirjallinen kerronta.

perjantai 11. syyskuuta 2015

Vielä on kesää jäljellä

Nautitaan siis kaikessa rauhassa kesän tuulahduksesta,mikä tulevan viikonvaihteen meitä hellii.Ei mitään kiirettä syystöille,ne keritään aloittaa aivan varmasti myöhemminkin.
Kuulun siihen ryhmään,joka ei purkita ja pakasta talven varalle varastoja täyteen marjoja ja hilloja.Vain sen verran,että on mukava joskus piristää oman ympäristön antimilla vaikka pannarin päälle tai kakkujen väliin.Tuleva kakkusesonki painottuu meillä aina loppusyksyyn ja alkukesään.
Omenat näyttäisi jäävän kovin pieniksi ja rupisiksi,joten säästytään jännetuppivaivalta, kun ei tarvi alkaa kuorimaan saaveittain omenia.Niin hyvää kun sose onkin.Se on yksi harvoista säilötuotteista,josta meidänkin lapset tykkää.



Lasten lähdettyä kuluun,tuumasin,että mitähän jos pienennän meidän ratsastuskenttää ja teen siitä Röllille tarhan ensi talveksi.Tuumasta toimeen vaan ja puolilta päivin kenttä oli saanut jo uuden ilmeen.Muistelin,että oli yhtä kuuma kuusi vuotta sitten syyskuulla,kun tähän kentälle teimme nämä paremmat aidat.Silloin vielä tallissa oli isompaa hevoskantaa ja kentälläkin täytyi olla kokoa.Kuulukoon nyt tämäkin työ ympäristön päivitykseen.
 


 
Nyt vielä maalaamaan lasten eilen rakentamia linnunpönttöjä! Sieltä ne koululaiset
jo saapuvatkin:)