Blogin päivitykset sattuu jäämään vähiin,kun en ole kerinnyt kuvailemaan ja kuitenkin pyrin siihen,että joitain julkaisemiani tekemisiä/tapahtunutta haluan kuvittaa.Huomaan,että muillakin seuraamillani kirjoittajilla on pitkiäkin taukoja kirjoituksissa.Tosi kiva on kuitenkin,kun edes joskus antaa kuulua elostaan,niin se pitää vireen yllä tässä jutun juonessa.
Meillä on hoidettu niin ihmisillä,kuin koirallakin yskää/nuhaa.Nippe-koira sai antibioottikuurin ja onneksi yskimistä kuulee enää harvakseltaan.Voi sitä meidän koiravanhusta.Lääkkeiden otto sujuu melko hyvin ainakin aamulla.Illalla meinaa tabletin palaset pullahtaa suusta pois,mutta sitten taas uudestaan ja uudestaan..
Viriteltiin lasten ratsastusta Röllillä taas käyntiin.Kivasti meni ja kenttäkin on niin hyvässä kunnossa.Harvinaista,kun ei ole mitään routakuoppia ja kuraakaan.Talutuksessa vielä mentiin,mutta voisi pikkuhiljaa alkaa opetella itsenäistä ratsastelua.Kesällä Röllikin on aivan rauhallinen.Talvipakkasilla taas ei välttämättä ole ihan 'kuulolla'..Piti tehdä eilen aamuna uusi keppari lisää,kun tyttö oli jostain lastenohjelmasta katsonut teko-ohjeet.Alkoi hän heti samantien täyttämään villasukkaansa sanomalehtisilpulla ja oli hyvin tietoinen mitä tarvikkeita tarvitaan ja missä järjestyksessä ne 'liimataan'.
Talvisäilössä tallissa ollut joulunaikainen amaryllis alkoi pykäämään uutta vartta ja kukkahan sieltä puhkesi:) Toin sen takaisin sisälle lämmittelemään ja koristamaan kauneudellaan.
Välillä tuntuu ettei ole mitään sanottavaa. Tai toistaa vain itseään. Huonosti menee ja välillä vielä huonommin. Tänään ihan päin puuta. Mutta ehkä huomenna jo paremmin.
VastaaPoistaKiva,että pistit kommenttia;)Niin,itsestänikin tuntuu että puhelee tässä itsekseen itselleen ja käykö täällä kukaan edes lukemassakaan.Vielä alussahan tämä kirjoittelu minulla on.Pitäisi minunkin olla aktiivisempi muiden blogien kommentoija,niin ehkä sitä kautta voisi saada lisää jäseniä.
VastaaPoistaPaljonhan meilläkin lasten kanssa sattuu ja tapahtuu.Kaikki vaan ei ole aina ihan julkaisukelpoista,kun en anonyymisti tätä blogiani pidä.Samojen asioiden kanssa mekin painimme.
Terveisin,Sari